Sherlock Holmesin peitto

Muutaman vuoden odottelun jälkeen pionini vihdoinkin kukkivat. Niitä piti ehdottomasti kuvata! Samalla voisinkin kuvata jo muutaman kuukauden sitä odottaneen peiton. Ravelryssä oli KAL, jossa neulottiin peitto.Tarkoituksena oli, että kerran kuussa luettaisiin jokin Sherlock Holmes -kirja ja neulottaisiin peiton pala, joka oli suunniteltu kirjan teemaan sopivaksi. Mie ehdin vain neuloa palat, mutten lukea mitään.

Lankana miulla oli Pirtin kehräämön paksuhkoa villalankaa, joten paloista tuli kookkaita ja peitosta mukavan suuri.

 

Palaohje tuli kerran kuussa. Sen neuloi melkein yhdessä illassa. Vuoden kuluttua kasassa oli 12 palaa ja peitto kokoamista ja reunoja vaille valmis. Mie en malttanut odottaa reunaohjetta, vaan neuloin reunan oman pään mukaan. 

 Peiton tarkemmat tiedot on kirjattu jälleen Ravelryyn. Ihanaa saada yksi keskeneräisistä peitoista valmiiksi! Miulla on vielä 3 muuta peittoa kesken ja yhteen langat ja ohje valmiina. Ideat on pariin muuhun peittoon. Mutta mistä saisin aikaa niiden tekemiseen - huokaus!

Kiitos kaikille rohkaisun sanoista käsiongelmani kanssa. Ne lämmittivät mieltäni. Olen jo neulonut onnessani ja tänään saankin taas purkaa, mutta ei se mitään.

Hip, hip hurraa

 Mie saan neuloa, mie saan neuloa, mie saan neuloa!!!!

Ja meloa ja kaivaa lapiolla maata ja heittää vaikka kärrinpyöriä (no, niitä en osaa), mut mie saan neuloa.

Juhannushame

Ihmeiden aika ei ole ohi! Mie ompelin hameen!! Muistelen, että viimeksi olen ommellut hameen n. 30 vuotta sitten. Silloin asuin talven Tohmajärvellä. Miulla ei ollut iltaisin mitään tekemistä. Niinpä ostin Burdan, menin paikalliseen palakauppaan, ostin kankaita ja ompelin illat pitkät. Neuloin myös villatakkeja.

Tänä keväänä käytin töissä Joka tyypin kaavakirjaa ja huomasin, että ehkä osaisin ommella sen ohjeilla itselleni hameen. Olin myös nähnyt kangaskaupassa kaunista kangasta, joten rohkaisin mieleni ja ryhdyin toimeen. Ihmeellistä! Osasin ommella hameen, jota olen käyttänytkin jo paljon.

En vain ymmärrä, miten näin voi käydä. Leikkasin etu- ja takakappaleen päällekkäin ja silti toisesta tuli pitempi. Saksilla tästä selvittiin, mutta miulle käy aina ommellessa jotain kummallista ja ärsyttävää. Vetoketjun yläosasta tuli myös ruma, mutta se ei haittaa, koska se jää aina puseron alle. Haluaisin tehdä siistiä ja kaunista jälkeä, mutta ommellen en osaa.

Vaikka nuo asiat ärsyttivät ja turhauttivat, säästin kaavat, jotta ehkä ompelen toisenkin hameen. Olen myös haikaillut Mekkotehdas aikuisille -kirjan perään. Rohkaistuisinko ompelemaan mekon? Se olisi jo aika hurjaa... Mieli tekisi mennä johonkin isoon kangaskauppaan etsimään mekkokankaita. Voiko tavallisella ompelukoneella ommella trikoota?

Vaikka juhannus olikin ihanan lämmin, olin varautunut reissuun vain villasukilla. Siksi kuvissa on "tyylikkäät" sukat.

Harmittaa ja huolettaa

Blogihiljaisuuteni johtuu siitä, etten edelleenkään pysty kipeän käteni vuoksi neulomaan. Se harmittaa valtavasti, jopa niin paljon, etten ole myöskään vieraillut muissa neuleblogeissa. Niiden lukemisesta tulisi vain paha mieli, koska en itse pystyisi kuitenkaan neulomaan mitään. Asia myös huolettaa, entä jos en enää koskaan pysty neulomaan?

Neulomisen sijaan olen tehnyt ristipistotöitä. Tämä enkeli on ollut valmiina jo yli kuukauden, mutta motivaatio blokkaamiseen on ollut kadoksissa. Ristipistotyöt ovat kyllä kauniita, mutta mitä niillä oikein tekee? Miulla on jo seinillä useita töitä, ei sinne enää montaa mahdu.

Tämän mallin löysin jo yli vuosi sitten Joulun askartelut 2014 -lehdestä. Kankaan ja ripustimen tilasin muistaakseni Emmulin loppuunmyynnistä heti mallin löydettyäni. Siitä on kuitenkin niin pitkä aika, etten ole ihan varma, mistä ne ovat peräisin.

Onnistuin tekemään työhön typeriä virheitä, kun laskin lankoja väärin, mutta eivätpä nuo kovin hyvin näy valmiista työstä. En kuitenkaan voi antaa tätä lahjaksi, koska virheet pistävät omaan silmääni liian räikeästi. Kankaan raitojen vuoksi en ole löytänyt työlle sopivaa paikkaa. Ensin se roikkui olohuoneen seinällä, muttei sopinut sinne. Nyt kokeilen verannan seinää.
Virheistä huolimatta olen tyytyväinen työhöni. Olin haaveillut tästä pitkän ajan ja sain kuin sainkin sen valmiiksi.

Ristipistoilua

Nyt oli hyvä hetki tehdä ristipistotöitä. Käsi on kipeä eikä sillä neulota, valoa on riittävästi pienen tihrustamiseen ja kaapista löytyi keskeneräinen työ. Miun kirjailulangat ovat olleet sikin sokin muovipussissa. Löysin ison värikynälaatikon, jossa on sisällä lokerikko - juuri sopiva kirjontalankavyyhdeille.

Toissa kesänä etsin aakkoskirjontaa, ja löysinkin kaksi kivaa mallia. Aloitin heti pistellä molempia, muistan, että oli myöhäinen kesäyö, enkä millään olisi malttanut mennä nukkumaan. Toinen näistä valmistui viime syksynä. Tästä loppui lanka kesken viime kesänä. Pääsin enkeleiden alla olevaan kukkakuvioon, enkä voinut jatkaa ennen kuin sain lisää lankaa ja sitten olikin kaamosaika alkanut, enkä silloin tee ristipistoja. Siihen tarvitaan valoa.

Yläosan aakkoskirjonta ja alareunan pitsikuvio ovat Kirjo punaista, valkoista, sinistä -kirjasta. Pikkusydämet löysin Création Point de Croix (Juillet/Août 2011) -lehdestä, alareunan pienet aakkoset olivat saman lehden tammi-helmikuun numerossa. Alaosan iso aakkossydämen malli on jostain netin syövereistä. Olin laittanut linkin ylös, mutta siinä oli jokin virhe, enkä löydäkään sitä uudelleen. Kaivelin Googlet ja Pinterestit ja sitä ei vain löytynyt. Kuitenkin ennen pääsiäistä olen tuon mallin jostain kaivanut esille.

Nyt ovat langat järjestyksessä!

Sukupolvien silmukat Parikkalassa

 

Sukupolvien silmukat -näyttelykierros Etelä-Karjalassa lähenee loppuaan. Näyttely on tällä hetkellä Parikkalassa taitokeskuksessa (entinen Käsityökeskus). Mie en itse päässyt näyttelyä katsomaan mutta hyvä ystäväni Repoliinin räpellyksistä kävi kuvaamassa näyttelyä puolestani. Täältä voi käydä lukemassa Parikkalan - Rautjärven sanomien jutun (s. 6 ). 

Seuraavan kerran Sukupolvien silmukoiden neuleisiin pääsee tutustumaan Kenkäveron kesänäyttelyssä.

Neulerintamalla on hiljaista. Parantelen yhä kättäni - nyyh!

Pakko neuloa lapaset

 

Hiihtolomalle lähtiessäni huomasin, että miulla ei ole kunnon retkeilylapasia, eikä oikein muitakaan. Olen tänä talvena onnistunut hävittämään useammasta parista ainakin toisen lapasen. Mm. nämä hävisivät junaraissulla.  Koska piirongin kätköistä löytyi ennen joulua ostamaani virolaista hahtuvaa, päädyin neulomaan huovutetut lapaset. 

Paksuilla puikoilla sain neulottua lapaset alkulomasta. Mökin pesukone huovutti lapasia enemmän kuin kotikone, joten etenkin peukalot tulivat hiukan liian pieniksi. Mutta ei se mitään! Huovutetuissa lapasissa ei palella, vaikka olisivatkin tiukat.

Huovutin hiihtolomalla muutakin. Laskimme pyllymäkeä Räsävaaralta alas

 ja nämä huopuivat nuoskalumessa semmoisiksi kuin lapsena lapaset olivat, hiukan muotopuoliksi pyöreiksi tumpeloiksi. Miun siis pitäisi neuloa lisää lapasia itselleni, mutta tällä hetkellä en neulo mitään, sillä käteni on kipeytynyt ja yritän parannella sitä lepuutamalla. Käsi luultavasti kipeytyi tämän huivin kierrettyjä silmukoita neuloessa.

Lapaset tiedot löytyvät Ravelrystä.