sunnuntai 26. elokuuta 2018

Kesäisiä käsityöreissuja


Heti alkukesästä vierailin Pietarissa. Siellä muun upean katsottavan ja koettavan lisäksi kävin kahdessa käsityökaupassa. Niistä ensimmäinen on aivan keskustassa Gostinnyi Dvor- tavaratalon lähettyvillä Sadovajalla. Sinne on mukavaa kävellä Gostinnyi Dvorin holvikäytävää pitkin. Kun se loppuu, käsityökauppa on kadun toisella puolen. Kaupassa on kaikkea käsitöihin liittyvää, etenkin kirjontatarvikkeita on runsaasti. Kaupassa oli jonkin verran venäläistä villalankaa ja runsaasti tuontilankaa. Työntekijät ovat todella ystävällisiä.

Toinen kauppa löytyi vahingossa. Olimme nousemassa liukuportaita ylös Obvodniyi Kanal-metroasemalle, kun huomasin mainoksia, joissa kerrottiin, että yläkerran ostoskeskuksessa on käsityökauppa. Se olikin ihana paikka! Myös täällä oli paljon kirjontatarvikkeita, mutta myös kankaita, ompelukoneita, neulelankaa ja askartelutarvikkeita. Hintoja ei oltu merkitty tuotteisiin, vaan ne piti käydä lukemassa viivakoodilukijalta.

Parikkalan taitokeskuksessa oli kesän ajan ullakolla näyttely, jossa oli esillä Sanna Vatasen kirjojen käsitöitä. Näyttely oli pieni, mutta mielenkiintoinen. Olen kyllä aiemminkin ihaillut Sanna Vatasen malleja, mutta ne eivät ole mitenkään innostaneet niitä tekemään. Näyttely oli kuitenkin niin mielenkiintoinen, että nyt saattaisin jopa jotain tehdäkin.

Luumäellä avattiin kesän alussa presidentti Svinhufvudin kotimuseo, Kotkaniemi. Vierailin siellä eräänä lauantaina Lappeenrannan neulojien kanssa. Muun mielenkiintoisen lisäksi museossa on esillä paljon Ellen Svinhufvudin käsitöitä. Ellen oli taitava käsitöiden tekijä, joka kokeili ja teki monenlaisia, vaativia käsitöitä. Tänä kesänä museon pihamaan aitassa oli pieni käsityöpuoti, jossa myytiin virolaista ja latvialaista lankaa ja niistä neulottuja huiveja jne.



Jyväskylän neulefestareista ovat jo "kaikki" kertoneetkin blogeissa ja podcasteissa. Miekin olin siellä, en koko aikaa, vaan torstaista perjantaihin. Oli mukavaa neuloa toisten neulojien kanssa, ihailla lankoja ja värien loistoa ja ostaa ihania lankoja. Tarkoituksenani oli osallistua ilmaistapahtumiin. Mutta koska oli niin mukavaa vain neuloa ja jutella muiden kanssa Toivolan pihalla, en sitten osallistunutkaan muuhun kuin torstai-illan neuletapahtumaan Suomen käsityömuseossa. Siellä oli mielenkiintoinen itetaiteilijoiden näyttely.



Kävin ompeluseurani kanssa Puumalassa kesäretkellä. Pääsimme mm käymään Rukki ja rautapadan Sanskin luona. Saimme tutustua angoravuohiin ja kauniisiin kasvivärjättyihin lankoihin.




sunnuntai 19. elokuuta 2018

Kallioniemellä


Miulle oli käydä kehnosti Jyväskylän neulefestareilla. Olin varannut festarineuleeksi helpon huivineuleen (linkissä alin huivi) ja kuvitellut että sitä saan neuloa sekä torstain että perjantain. Mutta yllätyksekseni huivi valmistuikin jo torstai-iltana. Onneksi olin oikeassa paikassa, nimittäin Titityyn pihalla. Kiirehdin sisälle ja nappasin Skein Queenin sukkalankaa. Ravelrystä löytyi sopiva malli, Prairie Socks, jotka olen joskus aiemmin neulonutkin.
Olimme melomassa Saimaalla ja pidimme lepo- ja uintipaussia pienellä, viehättävällä kallioniemellä. Oli aikaa myös uusien sukkien kuvaamiseen. Aurinko ei tuntunut kovin kirkkaalta, mutta silti kuvissa vaaleiden sukkien värit ovat palaneet. Harmillista.
Malli sopii hyvin tällaiselle pilkulliselle langalle. Siinä on varressa ja jalkaterän päällä pientä kuviota, joka saa langan värityksen kauniisti esille. Tykkäsin kovasti myös langasta. Se tuntui hyvälaatuiselta, oli kaunista ja oli hieman edullisempaa verrattuna muihin käsinvärjättyihin lankoihin.

Kallioniemellä olisi ollut mukavaa olla pitempäänkin. Olisi voinut virittää riippumaton puiden väliin,  neuloa ja tuijotella järvelle. Valitettavasti meillä ei ole tänä kesänä ollut aikaa pidemmille retkille kanootilla. Onneksi kallioniemi pysyy paikoillaan ja sinne voi palata ensi kesänä. Silloin otan mukaan jonkun mukavan neuleen ja nautin olostani.


lauantai 11. elokuuta 2018

Saaressa

Oli ihanaa päästä melomaan pitkästä aikaa. Emme kylläkään menneet kauas, mutta ei aina tarvitsekaan mennä merta edemmäs kalaan. Lähellä kotia on pieni saari, jossa on kalastusosuuskunnan ylläpitämä melojien ja retkeilijöiden rantautumispaikka. Se on ihana paikka viettää kesäsunnuntaita uiden ja saunoen.
Neulefestareilta löysin Kässäkerho Pom Pomin kojulta kivanoloisen paitamekon kaavat. Kaavat ovat englantilaisen Merchant and Millsin kokoelmasta.  Myyjät vakuuttelivat kaavoissa on hyvät kuvalliset ohjeet, joilla ompelusta selviää. Uskaltauduin ostamaan kaavat. Seuraavalta kaupunkireissulta hankin palan edullista kangasta. Kangas oli muuten hyvää, mutta siitä oli todella vaikeaa nähdä langan suunta.
Kankaan leikkaaminen osoittautuikin hankalaksi. En ollut ollenkaan varma, että sain kaavat kankaaseen oikein. Muutin vielä miehustaa niin, että kankaan raidat ovat miehustassa vinottain 90 asteen kulmassa. Siinä sain miettiä pitkään ja hartaasti, että sain leikattua miehusta palat oikein.
(Olisi ehkä kannattanut ottaa kuvat ennen uimista eikä vasta sen jälkeen...) Ohjeet olivat kuin olivatkin hyvät ja helposti ymmärrettävät. Niissä oli myös selitetty ompelemiseen liittyvät käsitteet, joten ei haitannut, kun eteen tuli jokin outo ompeluun liittyvä termi. Tästä huolimatta onnistuin ompelemaan olkapäiden saumat väärin. Huomasin virheen vasta siinä vaiheessa, kun virheen korjaaminen olisi vaatinut paljon purkamista. Niinpä päätin vain hurauttaa olkasaumat uudelleen. oikealle puolelle ei näy mitään, mutta nurjapuoli ei ole niin siisti ja hieno kuin pitäisi.
Purkamaan toki jouduin muutaman kerran. Heti alkuun onnistuin ompelemaan miehustan palat yhteen nin, että toinen kangas oli oikein päin ja toinen nurin. Olisi kannattanut ostaa kangasta, josta näkyisi selkeästi, kumpi puoli on nurja.
Olen joka tapauksessa todella tyytyväinen lopputulokseen. Sain kivan kotimekon, jonka olen vielä itse ommellut! Kaavat ovat nyt lainassa, mutta voisin jopa joskus ommella mekon uudelleen pellavasta.