sunnuntai 22. syyskuuta 2019

Lapasia


Olisihan miulla ollut puikoilla paljon muutakin neulottavaa, mutta oli niin kutkuttavaa aloittaa taas neulomaan lapasia. Nordic Craft Week sai miut innostumaan. Kun vielä sattui niin, että paikallisessa lankakaupassa vaihtui omistaja ja langat olivat alennuksessa, ostin etukäteen kassillisen lankoja lapasia varten. Tässä kohtaa olisin voinut tutkia Nordic Craft Weekin nettisivuja tarkemmin, jotta olisin välttynyt koko kassillisen ostamiselta.

Ensimmäisenä neuloin Halland-lapaset Ruotsista. Tykkäsin kovasti mallista. Se oli helppo muistaa eikä kaaviota tarvinnut tuijottaa koko aikaa. Sainkin lapaset valmiiksi muutamassa päivässä.

Seuraavaksi neuloin hiukan samantyylisen lapasmallin Färsaarilta. Näissä molemmissa perinnelapasissa on paljon samanlaista kuin suomalaisissa perinnemalleissa. Niissä on sama kuvio sekä kämmenen että kämmenselän puolella, pystyraita ei erota kämmentä kämmenselästä.

Kolmannet lapaset ovat Tanskasta. ihastuin niissä kauniiseen ja erilaiseen rannekkeeseen. Ohje oli tanskaksi. Kouluruotsilla ja Google-kääntäjällä selvitin, mitä pitää tehdä. Ehkä olisi kannattanut käyttää Googlea koko ohjeen kääntämiseen, sillä en saanut rannekkeesta ihan samanlaista kuin ohjeen kuvassa. Se ei minua haittaa, mutta silti... Muutin ohjetta myöskin niin, etten tehnyt rannekkeen loppuun kahta kerrosta punosta, koska sain tarpeekseni kieputtamisesta ja halusin päästä neulomaan kirjoneuletta.

Kun ostin langat lapasiin, ajattelin, että islantilaisilta tulee tietysti Lettlopi-malli. Ei tullut. Sen sijaan heidän mallinsa oli tällainen ihanuus. En kuitenkaan neulonut niitä, sillä miulla ei ollut malliin sopivia lankoja. Nyt miulla oli turhaan ostettua Lettlopia. Päätin neuloa niistä lapaset, jottei lanka jäisi käyttämättä. Ravelrysta löysin sopivan mallin. Näissä lapasissa neulottiin ensin i-cord, josta nostettiin silmukat ranneketta varten. Rannekkeesta tuli tavanomaista pitempi. Nyt kun sovitan lapasia, peukalon yläpuolinen osa tuntuu hivenen lyhyeltä. Miulla on pienet kädet, joten lapaset sopivat hyvin miulle, mutta täytyy muistaa, etten voi antaa näitä lahjaksi kenellekään.

Tällä erää olen neulonut kaikki haluamani Nordic Craft Week -lapaset. Kunhan löydän sopivaa lankaa, neulon vielä virolaiset lapaset. Niissä pitää olla hyvin ohutta lankaa. Keski-Pohjanmaan lapasiin miulla on langat, mutta nyt ne odottamaan jääneet neuleet kutsuvat takaisin. Neulon ensin niitä ja sitten palaan asiaan. Sitä on mukavaa odotella.

sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Sukkia


Muutama päivä ennen kesäloman loppua menimme eräälle mökille kerämään voimia ennen töiden alkua. Oli ihanaa vai olla ja virkata tai neuloa ja tuijotella yllä näkyvää maisemaa. Se tuli todella tarpeeseen.

Niin kuin moni muukin, ihastuin alkukesästä Tiina Kuun kirjaan Tuhansien villasukkien maa.
Päätin neuloa kirjasta mieluisia malleja kirjan lopusta alkaen. Samalla muistelin kummitätiäni, joka aina luki lehdet lopusta alkuun.
Kirjan viimeisenä ohjeena ovat Yksi pysyy kuitenkin -sukat.Ne neulotaan varpaista varteen. Jalkaterässä ja varressa on salmiakkikuivoita, jotka on tehty nurjilla silmukoilla. Sukan suuhun tulee kaunis lintuaiheinen, karjalaistyylinen kirjoneule. Siis kerrassaan kaunis malli!

Neuloin sukkia linja-autossa matkalla Jyväskylän neulefestareille. Olin niin innoissani! Ihana neule ja festarit! Niinpä sitten neuloin  vartta pitemmäksi kuin ohjeessa oli. Kun pääsin kirjoneuleeseen, huomasin, että olin sittenkin ottanut mukaan värit, joissa ei ollut riittävää kontrastia. Varsista oli tulossa liian pitkät. Resorista olisi tullut liian kireä. Päätin purkaa osan kirjoneuleesta. Tämä oli paras ratkaisu, sillä vaikka olin menossa neulefestareille, en halunnut ostaa näihin sukkiin uutta kuviolankaa.
Sukkien kirjoneulemalli oli kuitenkin niin kaunis, että ne oli neulottava uudelleen. Tällä kertaa olin tarkkana varsien pituudesta ja sainkin mahdutettua mukaan myös koko kirjoneuleen.
Festareilta ostin lankaa kirjan sukkia varten, sillä olin huomannut, että miun sukkalangat olivat vääränlaisia näihin malleihin. Ne olivat joko liian tummia tai kirjavia, jotta kuviointi näkyisi hyvin. Oli hankittava vaaleita sukkalankoja. Sellainen oli Koukuttamon Allegro fingering, jolla neuloin toisen parin. Punainen ja musta lanka ovat samaa kuin pieleen menneissä sukissa. No, eiväthän sukat pieleen menneet, en vain saanut niihin ohjeen mukaista kuviointia.

Seuraavaksi neuloin kirjasta Sumuisena aamuna-sukat. Ajattelin, että ne olisivat hitaat neuloa, sillä niissä on kirjoneuletta koko ajan. Mutta malli olikin niin helppo, että opin sen nopeasti ulkoa. Sukat valmistuivat melko nopeasti.

Aloitin neulomaan niitä mökillä. Sainkin toisen siellä valmiiksi.
Viimeisenä aamuna heräsin varhain ja huomasin auringon juuri nousevan. Järven päällä leijaili usvaa. Nouseva aurinko värjäsi kaiken kultaiseksi. Isokoskelot lennähtivät rantaheinikkoon. Oli viileää. Menin takaisin nukkumaan ja heräsin lämpimään kesäaamuun.



sunnuntai 8. syyskuuta 2019

Kolmas retki

Ravelrylinkit:
En ole vielä ehtinyt laittamaan kuvia Ravelryn projekteihin. Yritän ehtiä ottamaan niistä kuvat mahdollisimman pian.
Sumuisena aamuna
Halland
Faroe Island Mittens in Two Colours
Tulppaani
Piitu
Retkipaita