Ruunaan vaara

 

Kesäiselle melontaretkelle oli saatava mukaan jokin neule, jota olisi helppoa neuloa ilman ohjettakin ja sen kummempaa miettimistä. Piirongin kätköistä löytyi 2 kerää sukkalankaa, jossa oli kaunis raidoitus. Ruunaan vaaran nuotiopaikalla oli aikaa istuskella riippumatossa ja pohtia, mitä neuloisin. Sukkiin oli liikaa lankaa. Jossain isommassa neuleessa langan raidoitus menisi hukkaan. Päätin neuloa yksinkertaisen huivin. Oli aika mennä uimaan ja pohtia, miten saisin raidoituksen säilymään, kun kerroksista tulisi huivin levetessä liian pitkiä.

Ruunaan vaara sijaitsee eteläisen Suomen laajimmassa tiettömässä erämaassa Ruunaan järven itäpuolella. Hiekkaisen niemen päässä seisoo vanha kelo, jota vasten oli hyvä kuvata huivin alkua. 

Siellä riippumatossa istuessani, kaunista järvimaisemaa katsellessani keksin, miten saan langan raidoituksen esille myös pitemmillä kerroksilla. Neuloinkin loppuosaan poikittain leveän reunapitsin. 

 

Muiden kiireiden vuoksi huivin neulominen oli hidasta. Neuloin sitä autossa ja junassa ja kokeita valvoessani. Syksyn ja arjen koittaessa muistelin neuloessani ihanaa erämaata ja sen hiekkarantaa. Myöhemmin talvella voisin kietoa huivin mukana hiekkarannan lämmön ympärilleni.

Tähän aikaan vuodesta en pääse Ruunaan vaaralle kuvaamaan valmista huivia, mutta Repoveden kansallispuiston näköalatorni oli melkein yhtä hieno paikka. Päivä oli hämärä ja huivin värit jäivät vaisuiksi.

 

Neuleen tarkemmat tiedot löytyvät Raverystä.