Kosken partaalla

Miun perhettä ei kiinnosta uutena vuotena rakettien ampuminen ja muu riehunta. Menemme mielellämme jonnekin luontoon retkelle, jos sää vain sen sallii. Ja tänä vuonnahan sää se salli. Ei ollut hankia, ei pakkasta, eikä ihme kyllä satanut vettäkään. Tällä kertaa suuntasimme ihan tähän lähelle, kosken partaalle. Lumien sulamisen vuoksi koski näyttikin parhaat puolensa, tuosta olisi ollut kivaa laskea kanootilla.

 

Kummityttöni oli pyytänyt miuta neulomaan hänelle pitsihuivin. Yhdessä etsimme Ravelrystä kesällä mieluisia malleja ja löysimme Golden Orchid - huivin. Neulomaan ehdin vasta loppusyksystä ja valmiiksi huivi tuli joulunpyhinä telkkaria katsellessa.

Huivia oli erityisen mukavaa neuloa. Peruspitsi oli helppo oppia, mutta se ei ollut kuitenkaan tylsää neulottavaa. Lanka, teeteen Etegant, on ihanaa ja ohuilla puikoilla oli nautinnollista tikutella.

 

Huivin kuvaaminenkin oli kerrankin helppoa, koska olin älynnyt ottaa mukaan 3 nuppineulaa. Yleensä joudun etsimään sopivia oksia tai karkeakaarnaisia mäntyjä, joihin voin ripustaa huivin kuvattavaksi, mutta tällä kertaa puiden varjossa olisi ollut liian hämärää .

 

Kosken partaalla on kalastajien pieni kota, jossa oli tunnelmallista juoda teetä ja paistaa makkaraa ja syödä vielä jouluherkkuja. Sai kuunnella kosken kohinaa ja tuijottaa tulen lepattavia liekkejä.