Kuin Iisakin kirkkoa

Heti, kun olin saanut tämän villatakin valmiiksi halusin neuloa toisen jämäkämmästä langasta. Samalla sain äidiltä lahjaksi Araucania-lankaa ja päätin neuloa villatakin siitä. En kuitenkaan ehtinyt muiden neulekiireiden vuoksi aloittaa ennen kuin viime heinäkuussa. Silloinkin muut neuleet kirivät sen ohi. Varsinaiseen vauhtiin pääsin myöhemmin syksyllä. Sainkin sen neulottua melkein valmiiksi, vain resorit ja pääntie puuttuivat.

Neule jäi koriin sohvan viereen viikoiksi. En millään olisi viitsinyt neuloa resoreita, ne tympivät toden teolla. Vihdoin päätin, että joululoman ensimmäisenä aamuna neulon ne, jotta pääsen nautiskelemaan muusta neulomisesta. Yllätykseni oli suuri kun kaivoin villatakin esille. Resorit ja pääntie olikin neulottu, vain päättely ja napit puuttuivat! Harmitti, kun en ollut tarttunut työhön aiemmin, kun siitä selvisikin niin nopeasti.

Mutta hidastelut jatkuivat. Pimeään vuodenaikaan kuvaaminen on haasteellista ja niinpä en saanut sitä aikaiseksi. Olisi ehkä kannattanut hidastella vielä lisää, sillä kuvista päätellen villatakki on harmaa,  vaikka oikeasti se on vihreä ja kuvat ovat muutenkin epätarkkoja.

Joka tapauksessa villatakista tuli ihana, juuri sellainen kuin haaveilinkin! Tarkemmat tiedot on jälleen kerran kirjattu Ravelryyn.

Viime yönä vietettiin Neulojien yötä. Olin Lappeenrannassa Kahvila Aleksanterissa Neulojien yön aloitusillassa. Mukana oli viitisentoista neulojaa herkuttelemassa kahvilan antimilla ja tietenkin neulomassa. Oli todella mukavaa!

Tilaisuuden oli järjestänyt Tuuliviiri, joka myös esitteli kevään uutuuslankoja - ihania!

Neuleillan kuvat otin kännykällä, jolla en olekaan ennen kuvannut ja sen kyllä huomaa.