Kevätretkellä

Huhtikuun alku merkitsee linturetkien alkua. Suuntasimme auton nokan kohti Suomenlahden rantoja. Sieltä oli hyvä tarkkailla muuttolintujen saapumista. Suurin muutto, Arktika, on kylläkin vielä edessä, mutta muuttajia riitti huhtikuun alkuunkin.

Sitä paitsi rantakallioilla ja -kivillä on hyvä kuvata valmistuneita sukkia. Micromitra -sukat
olivat Ravelryn Solid socks-ryhmän maalis-huhtikuun malli. Tykkäsin kovasti neuloa näitä sukkia. Niissä on kivoja yksityiskohtia kantapäissä ja kiilakavennuksissa, mutta en tainnutkaan kuvata niitä. Jos ne kiinnostavat, ne saa selville neulomalla!

 Muistaakseni jouduin tekemään joitain säätöjä sukkien koossa. Taisin luoda vähemmän silmukoita kuin alkuperäisessä mallissa oli. Sen vuoksi jätin jokun kuvion pois. Siitä huolimatta tykkään lopputuloksesta kovasti. Olen jo pitänyt sukkia jalassa, ne ovat oikein somat hameen kanssa.

Tummansiniset sukat hyppäsivät puikoille hetken mielijohteesta ja "pakosta". Sukkien nimi on Downton Farewell. Downton Abbeyn ihailijana en voinut olla neulomatta näitä sukkia. Etenkin kun ohjeen lopussa oli sitaatti Violet Crawleylta: At my age one must ration one's excitement. Kuvittelin heti, että leskikreivitärelle puetaan aamuisin ihanat sukat jalkaan, mutta hän ei innostu, vaan säilyttää arvokkuutensa joka hetki.

Nimittäin eihän tällaisia sukkia voi pitää jalassaan kukaan muu kuin leskikreivitär. Nuo pahuksen nyppyläthän painavat kengissä niin, että ei näitä voi pitää jalassa! Niitä oli myös ikävää ja todella hidasta neuloa, eivätkä ne onnistuneet joka kohdassa mitenkään erinomaisesti.

Hoksasin juuri, että leskikreivittären sukat olivat kuvattavina arvoisissaan maisemissa, sillä myös tsaari  Nikolai II viihtyi perheineen tällä alueella. Ties vaikka keisarinna olisi nojaillut tähän samaan kiveen sata vuotta sitten.