Huivi oli ollut valmiina jo viikon. Se lojui yläkerran aulassa patjan päälle pingotettuna, en vain jaksanut töiden jälkeen poistaa nuppineuloja ja kuvata sitä. Sunnuntaiksi oli luvattu aurinkoista päivää, silloin olisi hyvä päivä kuvata uusi huivi.
Aamu kuitenkin koitti hyvin sumuisena, eikä se hälvennyt ennen kuin vähän ennen auringonlaskua. Silloin piti kiireesti mennä ulos ja etsiä mukava kuvauspaikka. Se löytyikin kävelyreitin varrelta, keskeltä peltoja, pienen kummun päältä. Aurinko porotti sen seinään ja seitinohut huivi loi siihen hienon varjon.
Kyseessä on jälleen kerran mysteerihuivi. En voi vastustaa mysteeri-KAL:hin osallistumista, niitä on vaan niin hauskaa neuloa! En jaksaisi neuloa tällaista huivia, jos etukäteen tietäisin, millainen siitä tulee. En myöskään valitsisi tällaista mallia neulottavaksi, se tuntuisi liian monimutkaiselta. Mutta pieni pala kerrallaan menee mukavasti.
Lankaa olin säilönyt piirongin laatikossa jo monta vuotta. Se on itseasiassa miun ensimmäinen nettiostos, en ollut vaan raaskinut neuloa sitä. Lanka osoittautui ihanaksi, sitä oli hyvä neuloa ja se on silkkisen tuntuista, pehmeää ja kiiltävää.
Neuleen tiedot ovat
kliks täällä.
Pian kuvaamisen jälkeen sumu alkoi auringon laskiessa taas nousta. Tulisi kylmä yö.
Ihana ohuen näköinen pitsiluomus.
VastaaPoistaIhanat kuvat ja niin kaunis huivi kuin henkäys! Hienoa, kun joku, siis sinä, viitsii paneutua kuvaamiseen. Minulla tahtoo olla niin, että kunhan nappasen vain jossain.
VastaaPoistaIhanan näköinen pitsihuivi :)
VastaaPoistaKaunis, kaunis huivi!
VastaaPoistaKaunis pitsihuivi!
VastaaPoistaKaunis on huivi
VastaaPoistaVoi miten kaunis huivi. Kannatti antaa langan odotella. Minullakin monta hienoa lankaa varastossa jotka eivät vielä tiedä miksi tulla.
VastaaPoista