Ensimmäisten syysaamupakkasten ja akuutin synttärilahjatarpeen sattuessa samoihin aikoihin muistin kämmekkäät. Ohje löytyi kirjoituspöydältä hyvästä tallesta. Piirongin kätköistä löytyi silkkivillaa, muutaman purkukerran jälkeen löytyi myös oikea puikkokoko ja sen myötä tiheys. Ja sitten neulomaan - ah, onnea!
Kämmekkäät valmistuivatkin nopeasti ja päätin vastoin tapojani neuloa heti toiset perään. Omatkin kätöseni palelevat koleassa säässä. Silkkivillalanka oli ihanaa neulottavaa ja se antoi kauniin kiilloon neulepinnalle.
Näytin kämmekkäitä ekaluokkalaiselle malliksi siitä, että pitää olla käsineet kädessä. Hän ihmetteli kovasti reikäisiä lapasiani. Niin suuret reiät, että sormetkin näkyvät!
Taas niin uskomattoman kauniit kämmekkäät.
VastaaPoistaOmenoita tuli meilläkin todella runsaasti.
Onneksi niitä sai säilöttyä, talven varalle :)
Ovatpa kauniit! Meillä tuli kolmesta puusta yhteensä 1 omena :D
VastaaPoistaKämmekkäät ovat todella kauniit. Hieno tuo malli.
VastaaPoistaKauniit kämmekkäät!
VastaaPoistaLasten suusta kuulee .... hauskan totuuden :)
VastaaPoistaSilmiä aina sykähdyttää kun näkee kauniin mallin.
VastaaPoistaJoku aikaisemmin kommentoi mun kirjoitukseeni että kolmekin viikkoa voi käsi olla kipeä tuon varjoainekuvauksen jälkeen. Nyt sen kyllä uskon että voikin.
Olen menossa keskivikkona 22.10 sydänoperaatioon jossa poltetaan jotain juttuja sydämen jommassakummassa kammiossa. Vika siellä aiheutti tässä loppukesästä useamman kerran kovia rytmihäiriöitä. Nyt olen toista kuukautta ollut lenkki- ja pyöränajokiellossa.
Kannattaa kokeilla kuivaustakin. Viime syksynä kuivailin jouluherkkuja, kierittelin viipaleet kanelissa ennen kuivuriin laittoa. Maukkaita tuli noista maustetuistakin. Tämän vuoden omat omenani menivät ihan konkreettisestikin harakoille. Onneksi sain tyttäreltä Antonovia hyvä soseeseen.
VastaaPoistaIhanat kämmekäät.
Niin kaunis pitsimalli kämmeköissäsi.
VastaaPoista