Soria Maria

Ehdimme ruskan viime hetkillä vielä päivän patikkaretkelle Repoveden kansallispuistoon. Pilvinen sunnuntai olikin rauhallinen päivä kansallispuistossa. Vaikka osa puista oli jo lehdettömiä, maaruska ja rannan puut olivat komeimmillaan. Oli hauskaa löytää luonnosta samoja värejä kuin juuri valmistuneista lapasista.

 

Osallistuin viime talvena lapas-KAL:iin, jossa neulottiin lapaset, joiden inspiraationa oli Salainen puutarha -kirja. Alkusyksystä sama suunnittelija järjesti jälleen mysteeri-KAL:in. Koska tykkäsin kovasti edellisistä lapasista, ilmoittauduin heti mukaan, vaikka miulla olikin kasapäin muutakin neulottavaa.

 

Näiden neulominen oli alussa todella takkuista. Valitsin väärän langan ja lapasista oli tulla suunnilleen leipälapion kokoiset. Varastoista ei löytynyt sopivaa lankaa ja oli pakko ostaa osuuskaupasta Nallea. Koko neulomisen aikana ajattelin, että lapasista on tulossa kummallisen muotoiset. Itse olisin neulonut rannekkeen pitemmäksi ja kaventanut peukalokiilan jälkeen. Toisaalta oli mielenkiintoista oppia tekemään lapanen toisella tavalla.

 

En myöskään oikein tykännyt lopputuloksesta, mutta nyt kun katson lapasten kuvia, ne näyttävät ihan kivoilta - tähän myös vaikuttaa se, että ne ovat olleet jo kaapissa poissa silmistä pari viikkoa. Neulomisen alku oli niin turhauttavaa, että ikävä vaikutelma pysyi lapasten valmistumiseen saakka. Nyt se on jo unohtunut ja näen lapaset toisin silmin.

Lapasten kuvion suunnittelija oli nähtävästi ottanut norjalaisesta rukin lavasta. En ehtinyt seuraamaan Ravelryssä  lapasryhmän  keskustelua, joten tämä on miun oma arvaus, joka perustuu yhteen valokuvaan.

 

Soria Maria lapasten tiedot löytyvät täältä.