1. Paras lapsuusmuistosi?
Näin kesällä tulee mieleen järvissä uiminen. Aamulla mentiin uimaan ja illalla tultiin pois. Muistan myös äidin ja tätini virkkaamassa pitsipeittoja hellepäivinä uimarannalla.
Muistan mummolan heinänteon. Minnuu ärsytti, kun pojat saivat ajaa traktorilla. Heidän tehtävänsä oli jakaa heinäseipäitä. Me tytöt sen sijaan nostimme heinää seipäille. Onneksi pääsimme aikaisemmin pellolta pois ruokkimaan lehmiä.
2. Harrastettiinko perheessäsi/suvussasi käsitöitä?
Äitini äiti oli kuulemma todella taitava kehräämään, tätä en itse koskaan nähnyt. Toiselta mummolta on meillä jäljellä rukki.
Äitini oli ammatiltaan käsityöneuvoja. Hän kutoi kangaspuilla, virkkasi ja yhä vieläkin neuloo.
3. Onko kodissasi vanhempiesi/ mummojen-vaarien käsin tekemiä esineitä? Laita muutama kuva.
Miulla on kummitätini virkkaama sängynpeitto vierashuoneessa. Sen alla on äitini kutoma poppana. Lattioilla on äidin kutomat matot. En edes tiedä, mistä mattoja saisi, jos nämä menevät rikki.
Vierashuoneen ikkunoissa roikkuvat äidin kutomat verhot, olisivatkohan '70- ja '80-lukujen vaiheesta.
Onpa kanis tuo ketturyijy! Ja muutkin äitisi käsityöt, jotka esittelit. Meilläkin on äitini kutomia mattoja ja muitakin käsitöitä, joita katsellessa muistan äitiä, jonka kuolemasta on yli 11 vuotta.
VastaaPoistaSiis äidinmaidossa olet saanut perintönä käsityöt sinäkin. Kauniita käsitöitä, mutta tuo ryijy on huippuhieno.
VastaaPoistaMinäkin ihailin noita vanhoja käsitöitä.
VastaaPoistaUpea tuo ketturyijy! Minä muistan lapsuudestani henäteon oikein hauskana touhuna, mutta mitä isommaksi tulin, sitä fyysisemmät olivat tehtäväni. Oli se aika raskasta työtä!
VastaaPoistaUpea tuo ketturyijy! Minä muistan lapsuudestani henäteon oikein hauskana touhuna, mutta mitä isommaksi tulin, sitä fyysisemmät olivat tehtäväni. Oli se aika raskasta työtä!
VastaaPoistaBlogissani on siulle maininta! Kiitos ihanasta blogista :)
VastaaPoistaMeillä tytöt kantoi seipäitä ja haravoi....
VastaaPoista