Koska syksy oli niin lämmin ja kaunis, pääsimme vielä lokakuussakin melomaan. Kuukausi sitten teimme päiväretken Saimaan Kyläniemen maisemiin. Päivä olikin hieno. Aurinko paistoi, pieni tuulen vire heilutteli rannan kaislikkoa ja järvenselältä nousi sankka sumu.
Saaren ranta oli hyvä paikka kuvata valmistunutta huivia. Se oli mysteerineulontahuivi. Huivia oli mukavaa ja joutuisaa neuloa. Lopputuloskin on ihan mukiinmenevä. En vain tykkää huvin muodosta, se on nimittäin enemmänkin viitta kuin huivi.
Olin ajatellut, että neulon huivin itselleni, mutta viittamaisuus ei ole miulle mieleen. Onneksi huivin voi antaa lahjaksi, saajakin on jo mielessä. Olin ostanut kerrankin huippuihanaa lankaa, josta saisin itselleni
huivin. Nyt ei niin käynyt. Toivottavasti seuraava huivi onnistuu, sillä
kärsin huivipulasta - ihan totta!
Huivin nimi on Mountain Trails. Alkuperäisessä ohjeessa reunojen polkuihin neulottiin helmiä, mutta en ole niiden suuri ystävä, joten jätin ne pois. Polkukuvion voi tuolla Saimaan saaressa ymmärtää myös järven aalloiksi. Siinä mielessä kuvauspaikka oli oikein sopiva.
Huivin tiedot löytyvät
täältä. Retken jälkeen nostimme kanootin talviteloille odottamaan ensi vuoden retkiä. Niistä on mukavaa haaveilla näin talvella takkatulen ääressä jokin mukava neule käsissä.
Kauniilta huivisi näyttää, vaikka ei olekaan ihan sinun mielimalli. Hyvin olet löytänyt lähes samanvärisen mättään kuin huivi. Tuommoisissa maisemissa melominen on varmasti suurta nautintoa.
VastaaPoistaKaunis on huivisi ja hyvin sopii noihin luonnon omiin väreihin! Alin maisema on todella upeaa ja rauhoittavaa katseltavaa...
VastaaPoistaHuivi näyttää tosi kauniilta ja väri on erityisesti mieleeni.
VastaaPoista