Mekkoja

Olen mekko- ja hameihminen, niissä on hyvä ja leppoisaa olla. Niinpä innostuin kovasti, kun huomasin, että Kässäkerho Pom pom julkaisi mekkokaavan. Se on sellainen, jonka osaa aloitteleva ompelijakin tehdä. Miun ei ehkä pitäisi enää olla aloitteleva ompelija, jos mietitään, kuinka kauan olen ommellut, mutta en vain ole siirtynyt taidoissa seuraavalle tasolle. Niinpä miekin uskaltauduin ostamaan kaunista pellavaa Pom pomista ja ompelemaan Monday-mekon.

Noudatin ohjeita melko tarkasti. Ohjeessa pääntie ja hiha-aukot käännetään ja ommellaan, mutta sellaisessa piilee miulle vaara, joten päätin toimia toisella tavalla. Ompelin päätiehen ja hiha-aukkoihin vinonauhan, joka ei näy oikealle puolelle. Näin sain niistä varmasti siistit.

Mekko on väljä. En ole vielä päättänyt, onko se liian väljä. Sitä ehkä pitäisi hiukan kaventaa. Joka tapauksessa mekko onnistui ja olen todella tyytyväinen. Olenkin rohkaistunut ja ostin toisen mekon kaavan. Kässäkerho Pom Pomissa on ihania pellavakankaita, joista pitäisi nyt valita sopivin.

Olin suunnitellut Väritys-mekon neulomista kirjaimellisesti vuosia. Malli julkaistiin jo vuonna 2014 ja olen siitä lähtien halunnut neuloa mekon. En vain löytänyt sopivaa lankaa. Viime talvena Lappeenrannan Pyöröpuikossa oli Sandnes garnin käsinvärjättyä lankaa, johon jostain syystä ihastuin.

Mekko onnistui muuten ihan hyvin, en vain pidäkään langasta. Se on miun silmissä liian levotonta.  Ohje on loistavasti kirjoitettu, mekosta tulee tällä ohjeella todella hyvä. En yleensä neulo mitään useampaan kertaan, mutta taidanpa haluta toisenkin Väritys-mekon jostain rauhallisemmasta langasta.

Kuvasin mekot lyhyellä melontaretkellä läheiseen saareen. Olen kertonut saaresta aiemminkin, ainakin vuosi sitten elokuussa. Siellä pitää käydä ainakin kerran kesässä uimassa ja saunomassa ja neulomassa.