Kotimekko

 

Tänä syksynä ruska on ollut poikkeuksellisen kaunis. Auringon valossa värit ovat loistaneet kirkkaina. Niinpä päätimme lähteä lauantaiaamuna Repoveden kansallispuistoon ihailemaan värejä. Aurinkoa emme nähneet, oli liian sumuista. Mukaan otin juuri parahiksi valmistuneen Lotta-mekon.

Lotan ohje on kirjoitettu Tukuwoolille, mutta koska halusin neuloa kotimekon ja Tukuwool on hieman karheaa, päätin etten neulo sitä Tukuwoolista. Valitsin edullisemman ja pehmeämmän Sisun. Sisu on Tukuwool Sockia ohuempaa lankaa, joten valitsin ohjeesta suuremman koon kuin muuten olisin valinnut. Sovitin yläosaa usein ja säätelin silmukkamääriä sen mukaan.

Helmaa neuloessa en enää sovittanut. Olisi ehkä kannattanut, sillä helmaosa olisi voinut olla leveämpi. Onneksi se ei haittaa kotioloissa.

Olin myöskin päättänyt neuloa kaikki ostamani langat mekkoon. Lotta ei ole ihan noin pitkä ohjeessa ja itsekin olisin oikeastaan tykännyt hieman lyhyemmästä mekosta, mutta eipä jäänyt jämälankoja piirongin laatikoihin pyörimään.
Mekko on aivan ihana. Se on mukava päällä, lämmin olematta kuuma. Lotan tiedot löytyvät täältä.

Huomasin, että olen unohtanut kertoa pikkumekosta, jonka neuloin kesällä kummitytölleni. Kuvaa ei miulla ole muualla kuin Ravelryssä, jonne sitä  pääsee katsomaan tuosta sinisestä klikkaamaalla. Itse mekko on jo lähetetty pikkuiselle tytölle. Mekko on neulottu pehmoisesta merinosta. Mekon väreiksi löytyi sopivasti vesimelonin sävyjä, onhan ohjeen nimi Watermelon Cardigan.