torstai 28. kesäkuuta 2018

Tumput naapurissa


Olin ihaillut Laineessa olleita Syyskukkia-lapasia. Olisi ihanaa neuloa ne, mutta miusta lämpimissä lapasissa täytyy olla kirjoneuletta tai niiden pitää olla huovutetut. Pähkäilin ja pähkäilin, kunnes eräässä Ravelryn keskustelussa joku sanoi, että voihan Syyskukkien alle laittaa toiset lapaset. Miksen mie ollut tätä tajunnut, vaikka itsekin käytän usein kaksia lapasia?!?

Taito-lehdestä löytyi kiva lapasmalli, Basket Case Mittens, joka oli suunniiteltu käsinvärjätyille langoille. Malli oli juuri sopiva aluslapasiin ja kun piirongin kätköistä löytyi Handun värjäämä sukkalankku, oli asia selvä. Lapaset puikoille nopeasti.

Syyskukkia lapaset eivät valmistuneet yhtä joutuisasti, sillä jouduin muokkaamaan ohjetta. Neuloin ensimmäistä lapasta kämmeneen saakka kun tajusin, että niistä oli tulossa auttamattomasti liian suuret. Purin ja vaihdoin pienemmät puikot. Ei auttanut. Purin uudelleen ja loin vähemmän silmukoita. Jätin kuvion reunoista muutaman silmukan pois. Nyt lapasista tuli sopivan kokoiset.

Lapaset pääsivät mukaan Pietariin, jossa vierailin ystäväni kanssa kesäloman alussa. Sopiva kuvauspaikka löytyi erään kirkon aitaa vasten. Ystäväni toimi myös mannekiinina - kiitos!
Tässä vielä linkit lapasten tietoihin: Basket Case Mittens, Syyskukkia

lauantai 16. kesäkuuta 2018

Pitkän kaavan mukaan

Noin vuosi sitten  päätin neuloa villatakin langasta, jonka olin saanut lahjaksi. Ravelrystä löytyi kaunis Justyna Lorkowskan malli, jonka ostin. Kun tulostin ohjeen, huomasin, että lankani olikin liian paksua. Neuloin siitä tämän takin. Olin kuitenkin ostanut kivan villatakkiohjeen, joten siihen piti saada langat, jotka sitten ostin paikallisesta kaupasta.

Myöhään syksyllä vihdoinkin pääsin aloittamaan neulomisen. Se kuitenkin keskeytyi Sukka-Finlandian ja muiden kiireiden vuoksi kuukausiksi. Kevään lopulla päätin saada villatakin valmiiksi, sillä se on erityisesti kesätakki. Malli oli nopeasti neulottava, mutta muut asiat tulivat aina sen edelle.
Pelkäsin hieman, että kasteltaessa pitsikuvio venyy niin, että takista tulee liian suuri. Onneksi niin ei käynyt. Takista tuli juuri niin väljä kuin olin halunnutkin. Ohje oli selkeästi ja hyvin kirjoitettu - suosittelen! Olen huomannut, että olen enmmänkin villatakki-ihmisiä kuin villapaitaihmisiä. Villatakkeja miulla on useampiakin (ja tulossa on lisää), mutta paitoja ei ole juuri ollenkaan. Pitäisiköhän tämä epäkohta korjata?
Villatakin tiedot löytyvät täältä.

lauantai 9. kesäkuuta 2018

KAL-huiveja

Innostuin neulomaan KAL-huiveja, joiden neulomisia oli menossa podcasteissa. Molempia mietin kyllä ensin aika pitkään, sillä niissä oli asioita, joista en pidä. Molempiin kuitenkin löytyivät langat piirongin laatikoista, joten päätin ryhtyä toimeen.
Huomasin vasta nyt, että yllä olevassa kuvassa rannan värit ovat aika lailla samanlaiset kuin huivinikin värit.
Paivi's crafts -podcastissa neulotaan Veera Välimäen Stay Soft -huivia. Tykkään tässä huivissa selkeistä muodoista. Huivi oli myös joutuisaa neulottavaa ja sain upotettua siihen melkein kaikki langatkin.
Mistä en sitten tykännyt? Keskellä huivia, tuossa keltaisen kaistaleen sisäreunassa, kulkee reikärivi. Se näkyy myös ohjeen huivissa, joten niin kai on tarkoituskin olla. Sen olisi saanut poiskin, mutta mie halusin noudattaa uskollisesti ohjetta. Luulen, että tämä huivi jää omaan käyttöön, eikä reikärivi häiritse huivin käyttöä.
Päivi on ehdottanut, että Jyväskylän neulefestareilla huiveista ja neulojista otetaan yhteiskuva, mutta mie en pääse kuvaan mukaan, sillä lähden festareilta pois ennen kuvan ottamista.
Toinen KAL on meneillään Villapesuohjelmassa, jonka Katri ja Pirjo suunnittelivat todella suositun huivin. Louhittaren luolan Tuulia värjäsi langat huiveihin. Mie en niitä lankoja hankkinut, vaikka mieli olisi tehnyt. Käytin myös tähän huiviin omista varastoista löytyneitä lace-lankoja kaksinkertaisina. Sainkin upotettua huiviin aika paljon lankaa.
Mistä en tässä huivissa pitänyt? En tykkää patenttineuleesta (siis briossista), miusta se ei ole kivan näköistä, eikä sitä ole mukavaa neuloa. Tähän huiviin olisi pitänyt neuloa iso patenttiosuus. Mie päätin, etten neulo sitä, vaan jatkan erilaisilla pinnoilla.
Huivin ideana oli neuloa raitoja, joissa on erilaisia neulepintoja. Mie innostuin tästä valtavasti ja ohjeen lukeminen jäi vähemmälle, kun piti vaan saada neuloa ja katsoa, miltä eri pinnat näyttävät. Niinpä huivin loppuosa ei mennyt ohjeen mukaan ollenkaan. Luin jotenkin huonosti kavennusohjeen, kun en jaksanut sitä patenttiohjetta lukea. Niinpä kavensin huivin molemmissa reunoissa ja ihmettelin, että miksi miulta loppuu silmukat liian aikaisin. Huivista tuli kuitenkin riittävän pitkä, enkä jaksanut lukea ohjetta uudelleen ja purkaa. Jostain kuvasta sitten hoksasin, että kavennuksia tehdään vain toisessa reunassa. Näin huivin muoto pysyy järkevänä ja huivista tulee myös pitempi. Mutta haitanneeko tuo!
Stay So Soft -huivin tiedot löytyvät täältä.
Villapesupinnat-huivin tiedot ovat puolestaan täällä.
Selvennykseksi: Vaikka tuli valitettua näistä molemmista huiveista, tykkään lopputuloksista kovasti paljon. Molemmissa ohjeet oli kirjoitettu selkeästi ja lopputulokset ovat kauniita.