tiistai 4. heinäkuuta 2017

Juhannuksena

Juhannuksena oli sopivan kolea keli mennä metsään juhannuslounaalle. Jos olisi ollut lämpimämpää, olisimme menneet järven rantaan. Nyt metsässä oli lämpimämmän ja mukavamman tuntuista. Lämmintä piti kuitenkin olla päällä.
 Aloitin neulomaan paitaa jo joulukuussa. Lanka oli paksua, joten paidan olisi pitänyt valmistua pikavauhtia. Se ei kuitenkaan meinannut valmistua ollenkaan. Lopulta miun piti pakottaa itseni neulomaan se valmiiksi.
Sain äidiltä lahjaksi paksua Dale Garn Hegre -lankaa, josta päätin neuloa Miehelle uuden paidan. Malli löytyi Kaikki lähti lapasesta -kirjasta. Aloitin innoissani neulomaan. Paita neulottiin ylhäältä alaspäin. Ensin tehtiin kaulus, sitten yläkaarroke, vartalo ja viimeiseksi hihat. Heti alussa kaarrokkeessa jouduin kuitenkin ojasta allikkoon, en oikein osannutkaan toimia ohjeen mukaan. Onneksi kirjassa oli paljon kuvia, joiden avulla pääsin eteenpäin. Kun törmäsin seuraavaan hankalaan kohtaan, tutkin Ravelrystä paidan sivuilta kommentteja. Muillakin oli ollut vaikeuksia ohjeen ymmärtämisessä.
Sitten hyydyin hihoihin. Ne tuntuivat loputtomilta. Olin myös epävarma siitä, olinko valinnut oikean koon paitaan. Palmikointi ja joustinneule vetivät neulosta kokoon niin paljon, että paita näytti pieneltä miehelleni. Ei huvittanut jatkaa neulomista. Entä jos pitää purkaa ja neuloa koko paita uudelleen suuremmassa koossa? Hankaluuksien takia se ei innostanut. Piti ottaa pakkokeinot esille. Päätin, etten saa aloittaa uutta villatakkia ennen kuin tämä paita olisi valmis. Jos paidasta tulee liian pieni Miehelle, pidän sen itse ja neulon Miehelle toisen paidan.
Kastelin valmiin paidan ja se muotoutuikin oikean kokoiseksi. Helpotuksen huokaus! Olen lopputulokseen tyytyväinen. Paidasta tuli hyvä, ja mikä parasta, Mieskin tykkää. Toista tämmöistä en neuloisi, sen verran tahmeaa oli ohjeen seuraaminen.
Neuleen tiedot löytyvät jälleen Ravelrystä.
Perinteinen juhannuslounas, nuotioletut kalan tai hillon kanssa maistuivat ihanalta metsässä. Pikkuinen neuleassistentti ei vielä saanut syödä lettuja, vaan koirien vauvaruokaa.

4 kommenttia:

  1. Kaunis villapaita, eikä varmasti heti tule samanlaista vastaan. On siinä niin monennäköistä kiemuraa ettei ihme kun ohje oli vaikea.
    Voi mikä ihana pieni söpöläinen siellä pilkistää! Wuh:)

    VastaaPoista
  2. Komiat palmikot! Ja suloinen assistentti.

    VastaaPoista
  3. Todella hieno villapaita! Kivasti meneviä kiehkuroita ja väri ihana. Suloinen assistentti!

    VastaaPoista
  4. On kyllä komea pusero. :) .. assistennti on suloinen. :) Onnea vain uudelle perheenjäsenelle . .)

    VastaaPoista