sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Enkö mie milloinkaan opi?

Teimme eilen kevään ensimmäisen linturetken Virolahdelle Suomenlahden rantaan. Jäätä oli enää vain rannassa, kauempana näkyivät navakassa tuulessa kuohuvat vaahtopäät. Emme viihtyneet hyytävässä tuulessa kovinkaan kauaa, vain sen verran, että ihailimme jäänreunalla kalaa syövää merikotkaa ja otimme kuvia kauniista rannasta ja miun villapaidasta.

Neuloin jälleen kerran tämän paidan kaksi kertaa. Toiset neulovat mallitilkun (niin tein muuten miekin), mie neuloin mallipaidankin. En vain osaa  tehdä oikean kokoista paitaa pelkän mallitilkun avulla. Onneksi osaan purkaa!
Paita neulottiin saumattomana ylhäältä alaspäin. Tämä mahdollistaa sen, että neuletta voi sovittaa jo varhaisessa vaiheessa ja jos se ei ole sopiva, ei tarvitse purkaa paljoakaan. Paitsi jos neuloo lyhyillä pyöröpuikoilla ja on niin laiska, ettei jaksa laittaa silmukoita toiselle pyöröpuikolle sovittamisen ajaksi eikä sovita lainkaan. Enkö mie ikinä opi!


Sain ensimmäisen version valmiiksi tammikuussa ja olin todella iloinen. Paitaa oli ollut mukavan joutuisaa neuloa ja lopputuloskin näytti hienolta. Iloa riitti ensimmäiseen sovittamiseen saakka. Yläosa oli aivan liian suuri, alaosa sen sijaan oli sopiva. Neulekin näytti peltimäiseltä eli liian tiukkaan neulotulta. Ensin ajattelin, että olkoon, en pura! Käytän puseroa ulkoilupuserona takin alla. Yön yli nukuttuani päätin kuitenkin purkaa. Miksi näen vaivan, että neulon puseron, jota ei voi pitää päällä? Valitsin pienemmän koon ja ½ numeroa suuremmat puikot ja aloitin alusta. Tällä kertaa sovittelin monta kertaa - hyvältä näytti.

Perjantaina pusero sitten viimein valmistui. Se on pehmeää silkkivillaa ja tuntuu todella hyvältä päällä. Olen iloinen, että purin, mutta samalla harmittelen hölmöyttäni, jonka seurauksena jouduin neulomaan saman paidan kahdesti.

Mereltä käyvä kylmä tuuli hätisti meidät pois rannalta ja viimeinen kuva puserosta piti ottaa kotona.
Neuleen ohje- ja lankatiedot ovat täällä.

11 kommenttia:

  1. Onpas taas kiva paita, tykkäisin itsekin pitää tuota (mikä ei liene yllätys).
    Ja sinä olet kyllä uupumaton purkaja;)

    VastaaPoista
  2. Lopputulos on kuitenkin kiva, vaikka tarpeettoman pitkän työn tulos onkin. Joitakin asioita on vain vaikea oppia "laiskuuden" voittamisessa. On meinaan tuttua minullekin. ;)

    VastaaPoista
  3. Kaunis pusero!
    Yksi niistä harvoista asioista, jonka olen onneksi oppinut, on se, että neulon puserot aina puolitoista metriä pitkillä pyöröillä ja sovitaan tiuhaan. Monta muuta juttua on jäänyt oppimatta, joten ymmärrän sinua oikein hyvin. ;)

    VastaaPoista
  4. Hyvän näköisen ja värisen puseron myötä pääsin "retkelle" Suomenlahden rantaan...
    Melkein tunnen tuon tuulen, mutta kaunista on...

    VastaaPoista
  5. Itse olen neulonut monta neuletta liian suuriksi. Kun ei ole tehnyt mallitilkkua / sovittanut. Pikku hiljaa sitä yrittää oppia sovittamaan joko päälle, tai vertaamaan sopivaan neuleeseen. Tulee vähemmän purkamista. Ja ehdottomasti silkkivillainen neulepaita kannatti purkaa, jotta sitä voi pitää. Näyttää tosi kivalta.

    VastaaPoista
  6. Oikein kaunis pusero minunkin mielestä.

    VastaaPoista
  7. Hei! Kaunis pusero siitä tuli. Itse olen laiska purkamaan, mutta yritän opetella sitä.

    VastaaPoista
  8. Siitä tuli hieno! Samantapaisia neulomiskokemuksia on minullakin riittämiin. Olen itsekin laiska vaihtamaan puikkoja sovitusta varten, mutta elämä opettaa. Kiva kuulla lankakokemuksista, mulla on Siloa 10 kerän verran odottamassa sopivaa ideaa. Driftwoodin olen kerran tehnyt, hyvä malli se on!

    VastaaPoista
  9. Kaunis pusero tuli. Kannatti purkaa sanon kokemuksen syvällä rintaäänellä.
    Aloittelen itse raidallista villatakkia kakkosen puikoilla ja lankoina ohuita villa- ja silkkivillalankoja. Loin silmukoita 300 ja aloitin alhaalta vaikka malli jota matkin on aloitettu pääntieltä. En vaan sitten osannut itse aloittaa. Teen vanhalla tyylillä.

    VastaaPoista
  10. Ehdotus: Ens kerralla myyt liian ison paidan mulle ja mä ostan sulle uudet langat ;)
    Oli niin hienon värinen!

    VastaaPoista